Päivin mietteet Kuopiosta

Nelikymppinen urbaani täti-ihminen heittäytyi kevään korvilla hurjaksi ja innostui kuuntelemaan ja lukemaan suunnistuksesta ja sen lieveilmiöistä.  Jossain kohtaa ilmeisesti osoitin jopa havaittavaa kiinnostusta, koska yhtäkkiä huomasin ilmoittautuneeni fanibussiin ja olin lähdössä Kuopioon katsomaan Jukolan viestiä.

Todellinen valmistautuminen alkoi suunnistuskurssilla. Pitäisihän faninkin osata suunnistaa ulos metsästä, jos sinne vahingossa eksyisi. Miikka Harmaakarhu Olin johdatteli minut ja Janica Teperin kartan ja kompassin saloihin Porissa Hyvelässä, jossa eksyttäessä olisi hyvä pyytää apua, koska kielimuuri ei olisi esteenä. Tärkein valmistautumisriitti oli kuitenkin tankkauksesta huolehtiminen. Perjantaina varmistettiin etteivät eväät lopu pitkän bussimatkan aikana.

Vaikka yllättävän suuri julkisuus ei ollut noussut joukkueelle päähän, oli julkkisten kanssa matkustamisessa ja hengailemisessa hassuja piirteitä. Ohikulkijoiden päät kääntyivät useaan kertaan katsomaan suuria logoja, yhtenäisiä edustusasuja ja televisiosta tuttuja kasvoja. Ja kyllähän sitä fanin kelpasi siinä vierellä istuskella, seisoskella ja tankata. Komeaa suomalaista miesjoukkoa on aina ilo katsella, varsinkin kun kyseessä on tuhansien harjoitustuntien huippuunsa virittämiä kehoja ja rennolla asenteella suoritukseen keskittyviä miehiä.

Kun lämpötila painui lähelle nollaa puolen yön jälkeen, oli tämän fanin hipsittävä telttaan ja makuupussiin lämmittelemään. Onneksi kuitenkin ryhmämme oli varustautunut erilaisilla sähköisillä viestintävälineillä, joten emme olleet pelkkien kuulutuksien varassa, vaan saimme välillä jopa ajankohtaista tietoa tulostilanteesta. Vaikka minun elimistöni oli sitä mieltä, että nyt nukutaan, tai ainakin levätään, koska on yö, suunnistajat singahtelivat omille osuuksilleen uskomattoman tarmokkaina. Metsän ja louhikon kutsu on ilmeisesti vaativa, mutta onneksi kutsun kuulevat vain harvat ja valitut.

Jostain on ilmoille kulkeutunut sitkeä huhu siitä, että suunnistaisin ensi vuonna NOT-OK PSK SK:n Venlojen joukkueessa. Tämä on kuitenkin (toistaiseksi) pelkkä villi huhu. Erämaan kutsu on hyttysen ininää ja kaislojen suhinaa korvissani.

Kiitokset loistavasta seurasta ja uskomattomista suorituksista,

Pee